Järjetön stressi. Järjetön väsymys. Jokapäiväinen känni. Jokapäivä hermot tiukalla. Tossa on lähinnä kiteytettynä mitä kuuluu. Kivut jatkuu, alan olla todella väsynyt. Ulkona on helekutin kauniit ilmat. Voisi olla laittamassa pihaa ja autoja läjään, saisi samalla rusketusta, ei näyttäisi aivan valkoiselta valaalta!

    En voi. Sattuu. Sitten menee hermot, sitten menee hermot siihen että menee hermot. Järki lähtee (jos sitä on jäljellä) kun ei voi tehdä mitä haluaa. Ei ihminen voi vain maata. En voi liiemmin levätäkkään, jos lepään nukahdan ja jos nukun kovin pitkään sattuu jokapaikkaan. Oravanpyörä on valmis. Aamuisin olen aivan järjettömän väsynyt. Kone käy, mutta ohjaamossa ei ole ketään. Nousen yleensä kuuden maissa aamulla, yritän herätä johon menee ainakin 1 1/2h. Yleensä tipahdan n. ysiltä aamulla, vaikka olisin käynyt jo tyttöjen kanssa lenkillä ja koettanut tehdä jotain. Ilta-lääkkeet vie niin tokkuraan. Lääkitystä laskettiin keväällä ton väsymyksen takia.

    Nyt jaettiin lääkkeet niin että ottaisin päivälläkin napin. Noh kolmena päivänä olen ottanut, en muistanut syödä ja tuli kamala olo. Seuraavana päivänä söin, ja tuli aivan yhtä kamala olo. Tänään en enää ota. En näe järjen hiventäkään siinä. Niinä hetkinä kun ei satu ja voisin tehdä kaikkea, niin sitten on niin sekaisin ettei pysty tekemään mitään. Tulee suurinpiirtein sellainen olo jos spurttaat joku 300m niin täysiä kuin kintuistasi pääset, kännissä tai krapulassa. -Hyvä fiilis, eikö?

    Kävin lääkärissä, pääsin loman vuoksi toiselle lääkärille. Hyvän tuntuinen tyyppi. Kyseli tosi paljon ja tarkkaan ja tutkikin ja silleen. Tosissaan se kait mietti, mutta ei se senkummempaa sanonut. Sovittiin sen kanssa että olen nyt kaksi viikkoa aivan täysin ilman maitotuotteita. Epäili että kannattaa koettaa, tulisiko kipu sittenkin suoliston puolelta. En tiedä, ei kait tässä häviä muutakuin järkensä. Jos ei nyt helpota tässä lähipäivinä, toivon että ukkelille tulisi se lopputili, niin pääsen sinne yksityiselle.

    Kaiken kukkuraksi: Tulin juuri terapiasta. En edes ehtinyt kertoa viime vklop. tapahtumista, niin se ehdotti että keskustelee lääkärin kanssa lääkityksen lisäämisestä. Niinpä niin, sehän tässä nyt sitten auttaa, kun muutenkin on jo ihan pihalla ja hermot riekaleina... Järjetöntä.