Perjantaista asti on ollut asiat päin peetä. Olen odottanut ja odottanut että ukkeli tekisi jotain, keskeneräisille asioille. Oli kyllä huomannut kuinka vittuuntunut olin.

      Auto pitää katsastaa huomenna ja sitä täytyy vähän laitella jos sen läpi meinaa saada. Kysyin ukkelilta, laitetaanko autoa vai voinko mennä reeneihin. Siinä se sitten taas jahkasi ja jahkasi, mitä sitä nyt pitäisi tehdä. Päivällä laitoin jo auton ihan hyvälle mallille. Kiristyi hermo taas pikkuhiljaa, tohon ainaseen päättämättömyyten, ei voi muutakun pudistaa päätään. Miten voi olla noin vaikeata? En sitten kerennyt reeneihin, minkä tiesin jo heti kysyttyäni. Autoa sitten piti hänen mukaansa alkaa rustaamaan, hermot niin tiukoilla ettei tosikaan. Senhän varmastikkin jokainen ymmärtää, kuinka hyvin asia kuin asia onnistuu hermostuneena! Tuumasin sille illalle; Niin kauan kun olet valmis lopettamaan ton jahkailun, lopullisesti ja selvittämään keskeneräiset asiat. -Älä puhu mulle, älä tule mun lähelle, äläkä koske muhun. Kyllä rupes tulemaan ukosta tekstiä 10min. kuluttua.

    Kerroin kuinka suurta välinpitämättömyyttä ja rakkaudettomuutta minua kohtaan tunnen hänen puolestaan. Jos ihminen ei halua asioita selvittää, vaikka huomannut ne onkin, ja on vaan ja odottaa niiden menevän pois, ei minusta kuullosta oikein toisin vaalimiselta. Juteltiin jutut halki, poikki ja pinoon. Puhututin myös asian tästä työkaverin tatuointi tutkimusmatakasta. -Tuumasi muuten et pitäisi tehdä ylitöitä... =E

    Haluaisin kovasti luottaa häneen. Ei ole aiemmin ollut tarvetta olla mustasukkainen, enkä toivo ettei tästäkään tulisi syytä. Ajatus vain kaivaa... Entinen ukko oli helsingissä, minä hyvin kaukana. Jostain vain tunsin mitä se sillä hetkellä siellä teki. Surullista tietää, autuas on tietämätön. Joten se kaivaa... ei ole ennenkään ollut aiheetonta epäilystä... ei kenenkään kanssa...

    Noh. Tuumattiin juttujen olevan nyt käsitelty ja molemmat yrittävät, niinkuin elämässä aina pitää, kasvaa ja kehittyä paremmiksi yksilöiksi. Mainitsin tarvitsevani hetken sulatella asiaa ja palautua normaaliin tilaan. Joten sovintoseksi tai muutkaan halailut eivät nyt tällä kertaa sopineet kuvaan. En ole pitkävihainen ihminen, niin katsotaan joko iltapäivällä olisin jo vastaanottavaisempi?