Ajattelin minkäläista linjaa noin niinkun yleensä kirjoittaisin? Vuodattaisinko ja valittaisinko kokoajan kaikesta? Vai koittaisinko olla positiivinen ja luoda ittellenikin positiivisuutta. Mutta sitten ajattelin että jos kuitenkin kirjottaisin kaikesta ja kaikenlaisesta, saisi varmaan parhaiten hyötyä, muillekkin jos joku tänne eksyy...

Mun elämä on ollu, nyt jälkeenpäin katsottuna pelkkää harhaa. Tai niin mulle väitetään. Joudun tasapainoilemaan kokajan omien ajatuksieni kanssa. Syötetään lääkkeitä että olisi parempi elämä, mutta mistä mä voin tietää oliko mun elämä parempaa ennen lääkitystä?

Nyt mun pääasiat on koittaa keksiä päiville sisältöä ja pudottaa painoa. Lihoin aivan kamalasti viime keväänä, kun mulla oli (ensimmäinen) kunnon masennus 3kk. En liikkunut mihinkään kotoa, söin vaan suruuni tai siihen olotilaan. Sain lihottua 10kg ja ennen sitä aloin lihoa jo sairaalassa 7kg. Eli omasta mielestäni ja varmasti muidenkin, olen aivan possu, ihra ja ällöttävä.

Mulla on ollu aina jonkin asteisia syömishäiriöitä. Millon olen syömättä kokonaan, toisin ahmin aivan sairaasti ja toisinaan oksennan. Yleensä jos syön, syön kaikkea huonosti. Epäsäännöllisesti ja yleensä vaan jotain mikä ei ole oikeata ruokaa. Siksikin ajattelin että tästä saattaisi olla apua mulle, koittaa pitää toivoa yllä ja jaksaa yrittään.