Muutama viikko sitten kaveri oli viikon meillä. Laitettiin melkein ympäripyöreetä prätkiä kasaan. Meni noi rytmit vähän sekasin ja unohdin sit useenpana iltana ottaa lääkkeet, siis on kolmasti/vrk. Heti keikahti jollain tavalla, pelot ja painajaiset tuli takas, ja rupes taas oleen tosi itsevarma olo ja silleen. On vissiin siinä ja siinä toi lääkistys et se riittää?

Tekis vittu mieli jättää pois koko paskat, eipä olisi huoli huomisesta. Yleensä joo, oon tosi lääkkeiden kannalla joo, mut näinä hetkinä ei jaksais. Mistähän nyt loppupeleissä tää vitutus iski, vaik päivällä oli niin pirteenä kun peipponen. Varmaankin siitä et tekis mieli lähtee jonnekkin, mut ei viitti tolta yheltä edes kysyä kun ei se haluu mitään tehdä. Yksin jos lähtee, niin hirvee jurputus päällä. Tai ei se hirveesti jurputa, sen vaan näkee kilometsin päähän mitä ajattelee.