Mukava vlv takana. Vietettiin ukkelin kanssa laatuaikaa, kun se on ollut lähes kokoajan tallissa. Oli kyllä mukavaa, tuntui niin hyvältä olla toisen seurassa. Käytiin sukuloimassa laitettiin ruokaa ja lenkille + muuta mukavaa ;)

    Torstaina oltiin yhdessä yksissä promo-bileissä. Itse päätin olla selvinpäin (viinan kaloreitten takia) ja olinkin. Onneksi niin! Ukkeli sai tyrmäystippoja baarissa, tosi hyvä juttu. Aamuyöllä sillä laski syke 55:n, hakkasin ja huusin sille et sain sen pidettyä hereillä. Jos se olisi siitä tippunut olisin soittanut lanssin. Se puhu ihan mitä sattuu.. Ku kunnon pilvessä... Kyllä se siitä tasoittui ja annoin sen nukahtaa. Tultiin siihen tulokseen myöhemmin, et ne oli todennäköisesti mulle tarkoitettu. Oli huomiota herättävät vaatteet, eikä vietetty hirveesti aikaa nyhjätessä. Eikä kaveritkaan huomanneet et olin selvinpäin.

    Huoh... Lauantaina söin matkalla makeisia, ihan omalla luvalla. Mummolla pullan, äidillä pienen palan piirakkaa. Mutsilla oli pakko syödä jotain, en halunnut kuunnella sitä naljailua. Vitun ämmä. Sanoin sille joskus aiemmin et koitan saada painoa vähän tippuun. Sit olin siellä ja se tarjos ruokaa, sanoin et olen just syönyt. -Ainiin ethän sä voi syödä, kun laihdutat. Nyt sanoin sille miten paino on tippunut -Joo mullakin on lähteny kolme kg, kyl huomasin et oot laihtunu. Sellanen vittumainen ilme naamallaa. Koskaan siltä ei saa hyvää tai kannustavaa sanaa, vittu.

    Haettiin ukkelin kanssa paikallisesta pizza, -ihan eri tavaraa kun kaupungissa! Tokaisi siinä sitten tuttu paikan omistaja; - Ethän sä tätä voi kuulemma paljoa syödä!? Hymyilin tietenkin nätisti. Se vitun ämmä on sielläkin puhunut pudottamisesta! Mitä vittua se niille kuuluu?! Tolla ei ole mitään rajaa. Meni siitä pizzasta sitten maku ihan kokonaan... Se onnistuu pilaamaan kaiken. Nyt kyllä on vaan enemmän voimaa pudottaa yhä useempi kilo, kilo kilolta. Sinäpähän sitten näkee, jos se kovin putoaa!

    Olin töissä taas 11h. Kommenteissa oli, etten laihdu tällä konstilla. Miksi en? Miksi en? Onhan se jo tippunut. Luettuani sen ajattelin et pyh mitä toi nyt tollain. Mut se on vaivannut kokopäivän mua. Rupesi sitten painamaan ne lauantain syömiset vaikka ei niin todellakaan ollut tarkoitus, et kiva. Oon ollut hermostunut, on ollut läski olo enkä pystynyt syömään eväitäni. Mietin onko psyykkeen taso tosiaan noin hataralla, että yksittäinen kommentti saa aikaan koko päivän mielenharmin, tai vaikka koko viikon? Onko oikeasti? Vai onko tämä koko asia niin kovin herkkä?

    Ukkelille asiasta äsken sanoin.- Miksi se tyyppi ei ollut perustellut sitä? Jos se oli lukenut vaan ekan kirjoituksen ja sai väärän kuvan, tai jos se oli katkera ettei se itse ole onnistunut. -Älä tollasista huoli, sun paino on tippunut jo tosi paljon!                            Jos en olisi tuota sanonut, olisi taas saattanut tapahtua vaikka mitä. Ukkeli se jaksaa valaa muhun uskoa, oli asia mikä tahansa. Kun nyt tänne tämän vuodatin ja ukkelin kannustus, luulen että toi asia on kovin paljon pienenpi. Nyt salille! =)